|
|

|
|
Lajianalyysi
tehdään harjoittelua ja kilpailemista varten. Yhdessä lajissa voi
olla useita eri elementtejä, joita varten pitää rakentaa omia
harjoitteita. Oleellista on löytää ja harjoitella lajista niitä
asioita, jotka nousevat ratkaisevaan osaan kilpailusuorituksessa.
Joukkuelajeissa kannattaa lajianalyysin ohella tehdä myös
pelaajaroolianalyysi ja harjoittelussa pitäisi olla eri variaatioita
pelirooleittain.
Lajia
kannattaa lähestyä itse lajisuorituksen lisäksi fyysisten
ominaisuuksien ja psyykkisten ominaisuuksien valossa. Lisäksi pitää
paneutua energiantuottomekanismeihin, ravintoon ja palautumiseen.
Urheilijan iälläkin on merkitystä harjoittelun suunnittelussa.
Nuorten harjoittelu on monipuolisempaa sekä lajiharjoittelussa että
fysiikkaharjoittelussa. Tehoharjoittelu astuu kuvaan, kun siihen on
riittävä pohja.
Yleinen
lajijako
1.
Yksittäiset
maksimisuoritukset
 |
kilpailusuoritus
on kertasuoritus |
 |
jako
kahteen ryhmään:
-
voimantuottolajit, joissa suoritus on alle 10 sekuntia
- kestävyyslajit, joissa suoritus on yli 10 sekuntia |
 |
esim.
yleisurheilun heitot, juoksut (1500m -maraton), pitkät
hiihtomatkat, jne |
2.
Intervallilajit
 |
tehon
perustana voima ja/tai nopeus |
 |
jako
kahteen ryhmään:
-
maitohapottomat intervallilajit
- maitohapolliset intervallilajit |
 |
esim.
useat palloilulajit, pikajuoksut |
3.
Taitolajit
 |
fyysinen
kunto ei ole ratkaisevinta, vaan toistojen kautta saatu
automaatiotaso |
 |
jako
kahteen ryhmään:
-
koordinaatiolajit
- tarkkuus- / välinelajit |
 |
ratkaisevaa
on kilpailupaineen sietokyky |
 |
esim.
ammunta, golf, keilailu, uimahypyt, jne. |
|

|
|