Henkisen valmentamiseen erikoistuminenkin vaatii paljon omatoimisuutta ja aitoa mielenkiintoa. Henkisten asioiden merkitys on kuitenkin jo pitkään huomattu urheilussa. Monesti urheilija on fyysisesti loistavassa kunnossa, mutta kilpailussa henkinen kantti pettää juuri ratkaisevalla hetkellä. Selityksiä on monenlaisia: 

"Se oli korvien välistä kiinni!"

"Pelimme ei vain lähtenyt kulkemaan ja tuomaritkin olivat meitä vastaan."

"Juoksu ei jotenkin kulkenut. Minuun iski pari päivää ennen kilpailua ripuli."

"Ensimmäisessä laskussa olin vielä unessa...", jne.

Psyykkinen valmennus on suunnitelmallista toimintaa ja vaatii hyvää kokonaisnäkemystä niin lajista kuin eri urheilijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja lajiteknisestä kehityksestä. Ei siis riitä, että käyttää valmennuksen apuna esim. rentoutuskasettia ilman mitään suunnitelmallisuutta. Psyykkinen valmennus ei ole ns. irrallinen asia, vaan sen pitäisi kuulua luonnollisena osana valmennuskokonaisuutta.

Psyykkinen valmennus ohjelmoidaan kuten fyysinenkin harjoittelu ja sitä käytetään esimerkiksi

	tehostamaan oppimista
	itseluottamuksen parantamiseen
	jännitys ja stressitilojen hallintaan
	motivointiin
	virheiden korjaamiseen, jne

Henkinen valmennus antaa urheilijalle uusia ulottuvuuksia lajista ja lisää hänen motivaatiota ja mielenkiintoa etenkin vanhemmalla iällä. Hyvä valmennusprosessi kehittää kaikkia niitä urheilijan ominaisuuksia, jotka vaikuttavat suorituksen tasoon (fyysiset- ja psyykkiset ominaisuudet sekä lajitaito).