|
Jälkiverryttelyn eli jäähdyttelyn tarkoituksena on palauttaa elimistö urheilusuorituksesta
niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Sitä voidaan pitää tehokkaimpana
mahdollisena keinona estää sekä lyhytaikainen että pitkäaikainen
ylirasitus.
Ylirasituksen
tunnistaminen:
-
kohonnut leposyke
-
syke ei nouse liikesarjoja tehtäessä
-
voimaharjoituksessa palautuminen hidastuu
sarjojen välillä
-
urheilijalla on keskittymisvaikeuksia ja
haluttomuutta kaikenlaisiin asioihin
-
urheilija ei kykene räjähtäviin
suorituksiin
-
NV-harjoittelussa ei päästä omalle
nopeuskynnykselle
-
urheilija hermostuu herkästi ja on ärtyisä
-
urheilija nukkuu huonosti ja on aamulla väsynyt
-
ruoka ei maistu ja paino putoaa
-
hemoglobiini ja hematokriitti putoaa
-
senkka kohoaa
-
hormonitoiminan muutokset
Jälkiverryttelykin
voidaan jakaa aktiiviseen ja passiiviseen verryttelyyn.
Aktiiviseen jälkiverryttelyyn
kuuluu oleellisena osana erilaiset retkuttelut ja rennot lihasten venytykset.
Sen tarkoituksena on saada lihakset lepopituuteen, jolloin verenkierto paranee
ja se taas estää lihaskovettumisien syntyä. Myös maitohapon poistuminen
elimistöstä tehostuu. Jälkiverryttelyyn kuuluu oleellisesti myös
nestetasapainon palauttaminen ja energiavarastojen täydentäminen. Venyttely, joka ylläpitää tai lisää lihasten venyvyyttä,
tulisi suorittaa vasta n. 1-3 tunnin kuluttua suorituksesta.
Passiivisesta
jälkiverryttelystä on tunnetuin lämmin-kylmä suihku ja saunominen. Ne
vilkastuttavat verenkiertoa sekä aineenvaihduntaa. Kevyt ja palauttava hieronta
tai passiivinen venyttely nopeuttavat kuona-aineiden poistumista elimistöstä.
Lisäksi on olemassa erilaisia sähköimpulsseihin ja vibraatioihin perustuvia
palauttamismuotoja.
|